maanantai 24. tammikuuta 2011

Ei vain suomea - Nicht nur Finnisch

 Koska pohjoisimmassa Lapissa puhutaan myös saamen kieltä, ovat monet kilvet kaksikielisiä. Tässä paikannimi ensin suomeksi, sitten saameksi. Saame ei ole virallinen kieli.
In dem nördlichsten Lappland wird auch Samisch gesprochen. Darum sind die Schilder da zweisprachig. Auf diesem Wegweiser ist der Name zuerst auf Finnisch, dann auf Samisch. Aber Samisch ist keine offizielle Sprache.

Rannikolla ja Ahvenanmaalla puhutaan myös ruotsia, siksi kilvet ovat sielläkin kaksikielisiä, mutta nyt ruotsiksi ja suomeksi. Suomi  ja ruotsi ovat Suomen viralliset kielet.
An der Küste und  auf den Åland-Inseln wird auch Schwedisch gesprochen, darum sind die Schilder auch da zweisprachig, aber jetzt auf Schwedisch und auf Finnisch. Finnisch und Schwedisch sind die zwei offiziellen Sprachen in Finnland.
Ja talvi on puolessa välissä. Vasemmalla on kohta, jossa talviuimarit käyvät avannossa.
Und wir haben jetzt ungefähr die Mitte des Winters erreicht. Links auf dem Bild ist das Eisloch, wo einige Leute im Winter schwimmen gehen!

4 kommenttia:

anja kirjoitti...

Kaksikielisellä alueella asuvana olen aina ihmetellyt sitä, ettei saame ole virallinen kolmas kieli. Warum nicht? Jaapajaa. Tiedän.
Tuonne avantoon voisin hyvin pulahtaa, ich mag sehr ins Eisloch zu schwimmen gehen. Meniköhän tämä kieliopillisesti oikeinkaan....hih.

Kirlah kirjoitti...

Anja: Minäkin haluaisin, että saame olisi kolmas virallinen, onhan Sveitsissäkin kaikki neljä kieltä virallisia.
Vielä ainakin 50- ja 60-luvuilla oli Lapissa paljon ihmisiä, jotka eivät osanneet ollenkaan suomea.
-Vai olet sinäkin innokas avantouimari. Minäkin aina syksyllä kuvittelen, että jatkan uimista pitkälle talveen, mutta aina se loppuu jossain vaiheessa. Se vesi on niin kyyylmääää...

anja kirjoitti...

Kirlah, rohkeutta se vaatii vain sen ensimmäisen kerran. Sitten meneekin jo tottumuksen piikkiin. Ja olo mitä parhain. Tulin juuri avannolta, on joka-aamuinen heräämisriitti ja terveyden tae.

Raimo kirjoitti...

Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."

Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

lyyxem.freehostia.com/teljo.htm


"Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."

"Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."

- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

lyyxem.freehostia.com/1930.htm


Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.


Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908

Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

kemts.freehostia.com/1900-alku.htm